Useiden vuosien lyhytterapiatyön, opiskelun ja kehittämisen myötä yhdistyksen perustajajäsenet kehittivät integratiivisen lyhytpsykoterapiamenetelmän. Se pohjautuu psykoanalyyttiseen käsitykseen ihmismielen rakenteesta sekä kiintymyssuhteiden merkitykseen ja käyttää menetelmiä maailmalla eniten käytetyistä psykodynaamisista lyhytpsykoterapiamalleista.

David Malanin mallista on otettu psykodynaaminen fokus eli arviointikäynneillä etsitään ajankohtaisesti aktivoitunut mielensisäinen ongelma. Arviointikäyntien tavoitteena on selvittää, miten tämä ongelma ilmenee kokemuksellisesti tämän hetkisessä elämässä ja mikä sen kehityshistoria on. Psykoterapia kohdentuu tähän fokusalueeseen. James Mannin mallista on otettu rajallisen ajan merkitys, määräaikaisuuden vaikutus sekä lopetuksen tuoman sisällön hyödyntäminen.

Työskentelyote psykoterapiatunnilla perustuu ISTDP-menetelmään, Intensive Short Term Dynamic Psychotherapy. Erityisesti potilaan häiriintynyt tapa (dyfunktionaaliset defenssit) käsitellä tai säädellä omia tunteitaan nostetaan työskentelyn keskiöön. Potilaiden on usein suhteellisen helppoa puhua (älyllisesti) tunteistaan, mutta paljon vaikeampaa tuntea (kehollisesti) terapiatunnilla niitä tunteita, joista hän puhuu.

Systemaattisesti toteutetulla terapiatekniikalla, jonka oleellisena osana on psykoterapeutin aktiivinen työote, potilasta autetaan saamaan kokemuksellista yhteyttä aitoihin tunteisiinsa, jolloin ongelmallisten asioiden syvempi läpityöskentely ja muutos voi mahdollistua lyhyessäkin ajassa. On selvää tutkimusnäyttöä siitä, että mitä enemmän psykoterapeutti pystyy näin auttamaan potilastaan tuntemaan ja säätelemään tunteitaan, sitä enemmän potilaat kokevat myönteistä muutosta.

Perustietoa psykodynaamisesta lyhytpsykoterapiasta

Miten lyhyt on lyhytpsykoterapia?

• Lyhytpsykoterapiat rajoittuvat yleensä 10-20 hoitokertaan, mutta myös 40 kerran psykoterapia on luonteeltaan lyhytpsykoterapia.

• Lyhytpsykoterapia ei ole 20 kertaan jäänyt tavallinen psykoterapia, se edellyttää hyvin erilaista työotetta.

Mihin psykodynaamisen lyhytterapian työote perustuu?

• psykoterapeutin aktiivisuuteen

• nopeasti muodostettuun yhteistyöallianssiin

• nopeaan psykodynaamiseen diagnoosiin potilaan oireilun taustalla

• psykodynaamiseen fokukseen

• pyrkimykseen saada terapiatunnilla kokemuksellinen yhteys ahdistuksen ja defenssien takana oleviin tunteisiin 

• tietoisuuteen lopettamis- ja separaatioprosesseista 

Ketkä hyötyvät lyhytterapiasta?

• lähes kaikki mielenterveyden haasteista kärsivät hyötyvät ammattitaitoisesti toteutetusta lyhytterapiajaksosta

• monelle lyhytterapiajakso on riittävä hoitomuoto

• joskus lyhytpsykoterapia auttaa ajankohtaisessa tilanteessa, mutta vaikeudet ovat niin syviä ja pitkäaikaisia, että pysyvämmän muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan pitkä psykoterapia

• lyhytterapiajakson jälkeen on mahdollista myöhemmin tarvittaessa hakeutua uudelleen toiselle lyhytterapiajaksolle tai pitkään psykoterapiaan

• lyhytterapiasta voivat hyötyä kaikenikäiset, myös lapset ja nuoret sekä heidän perheensä

Kuka tekee lyhytpsykoterapiaa?

• Lyhytterapiatyö vaatii erityisen koulutuksen, koska työote poikkeaa oleellisesti perinteisestä pitkästä psykoterapiasta ja perustuu tutkittuun hoitomalliin.

• Kehitys psykoterapia-alalla kulkee suuntaan, jossa odotetaan lyhytpsykoterapiamenetelmien kuuluvan psykoterapeutin työkalupakkiin.

• Nykypäivänä odotetaan yhä enemmän, että psykoterapeutti osaisi luotettavasti arvioida, milloin potilaalle suositellaan lyhytpsykoterapiaa ja milloin pitkää psykoterapiaa.

Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia eilen ja tänään

Moderni psykodynaaminen lyhytpsykoterapia on kehittynyt psykodynaamisesta teoriasta ja käyttää integratiivisesti monenlaisia terapeuttisia menetelmiä.

Vuosien saatossa lyhytpsykoterapia ja sen hoitokäytännöt ovat kehittyneet kahden vaiheen kautta tämänhetkiseen kolmanteen vaiheeseen seuraavasti: 

• Ensimmäinen vaihe : Psykoanalyysin alkuvaihe (esim. S.Freud, S.Ferenzi, O.Rank)

• Toinen vaihe : 1960-1980 –luvulla (esim. H.Davanloo, D.Malan, P.Sifneos)

• Kolmas vaihe : 1990-2000 –luvulla (esim. P.Coughlin, Leigh McCullough, Gaby Shefler, P.Fonagy et. al., Jon Frederickson, Allan Abbass)

 Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia Suomessa 

• 1970 – ja 80-luku – Lyhytpsykoterapiapoliklinikka. Professori Veikko Aalberg on psykodynaamisen psykoterapian uranuurtaja Suomessa. Hänen johdollaan HYKS:n psykiatrian poliklinikalla tehtiin psykodynaamista lyhytpsykoterapiaa.

• Joukko mielenterveystyöntekijöitä suoritti 1970- ja 1980-luvulla lyhytpsykoterapian johdantokurssin, jossa Veikko Aalberg ja Marketta Kivistö opettivat lähinnä Malanin mallin mukaista lyhytpsykoterapiaa

• Kiinnostus väheni 1990-luvulle tultaessa, jolloin kiisteltiin pitkien ja lyhyiden terapioiden paremmuudesta.

• 1990-luvun lopussa järjestettiin ensimmäinen ja tähän asti ainoa YET-lyhytpsykoterapeuttikoulutus Turun Yliopistossa.

• 2000-luvulla kiinnostus modernia psykodynaamista lyhytpsykoterapiaa kohtaan on kasvanut maailmalla ja muissa pohjoismaissa. Suomessa lyhytpsykoterapia ei ole löytänyt riittävän selkeää, ansaitsemaansa paikkaa psykiatrisen hoidon kentässä.

• Suomen Lyhytpsykoterapiayhdistys r.y. perustettiin vuonna 2011. Sen tarkoitus on edistää määräaikaisten psykodynaamisten psykoterapioiden kehitystä ja tutkimusta Suomessa sekä antaa koulutusta ja työnohjausta psykodynaamisesta lyhytpsykoterapiasta.

• Vuonna 2025 Suomen Lyhytpsykoterapia yhdistys r.y. muutti nimensä Tunnefokusoitu psykodynaaminen psykoterapia ry:ksi, mutta sen keskeinen tehtävä pysyy edelleen samana.

Keskeisimmät tämänhetkiset dynaamiset lyhytpsykoterapiamallit

• TLP – Time-limited psychotherapy
  (J. Mann 1973, J. Mann & R. Goldman 1982, G. Shefler 2001)

• ISTDP – Intensive short-term dynamic psychotherapy
  (P. Coughlin Della Selva 2004, de Ten Have-de Labije J.  & Neborsky R.J. 2012, Frederickson, J. 2013, Abbass, A. 2015) 

• APT – Affect phobia therapy
  (L. McCullough 1997,  L. McCullough et. al. 2003)

• DIT – Brief dynamic interpersonal therapy
  (A.Lemma &  Mary Target & Peter Fonagy 2011)

Mitä ISTDP on?

ISTDP – Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy

ISTDP on näyttöön perustuva psykodynaaminen hoitomuoto, joka nopeuttaa erityisesti niiden potilaiden terapiatyöskentelyä, jotka kärsivät ahdistushäiriöstä, depressiosta, somatisaatiosta sekä persoonallisuuden häiriöistä.

ISTDP on kansainvälisesti tutkituimpia lyhytpsykoterapiamuotoja. Psykiatrian professori Allan Abbass on tunnettu kanadalainen psykodynaamisen psykoterapian tutkija. Hän kollegoineen julkaisi vuonna 2012 keskeisen ISTDP meta-analyysitutkimuksen. Vuonna 2014 he laativat merkittävän Cochrane-raportin psykodynaamisten lyhytpsykoterapioiden tehokkuudesta.

Psykoterapiamenetelmänä ISTDP on hyvin tunnettu Pohjoismaissa, Saksassa, Hollannissa, Englannissa, Kanadassa sekä Yhdysvalloissa. Pohjoismaissa psykoanalyyttiset psykoterapeutit ovat soveltaneet ISTDP:tä omassa työssään jo liki 15 vuoden ajan. Myös skandinavinen koulutustoiminta on vilkasta. Moniin psykodynaamisiin psykoterapeuttikoulutuksiin sisältyy myös ISTDP-opetusta.

Suomessa ISTDP terapiamuotona on kasvavan kiinnostuksen kohteena. Oman yhdistyksemme kouluttajat ovat erityisesti perehtyneet ISTDP-lyhytterapiamuotoon. Käytämme ISTDP-menetelmää osana integroitua malliamme ja koulutamme menetelmän käyttöä psykoterapeuteillemme.

Yleistä psykodynaamisen psykoterapian tieteellisestä näytöstä tänään

Tähän asti vankkaa tutkimusnäyttöä psykodynaamisen psykoterapiahoidon vaikuttavuudesta on jo pystytty osoittamaan yli 200 satunnaistetussa kontrolloidussa (RCT) tutkimuksessa koskien sekä lyhytpsykoterapioita että pitkäkestoisia psykoterapioita (katso Lilliengrenin kooste 2018). Seuraavassa muutamia tärkeitä poimintoja.

Laajassa tiukkoihin näyttökriteereihin perustuvassa, Lancet-lehdessä julkaistussa, meta-analyysitutkimuksessa lyhyet ja pitempikestoiset psykodynaamiset psykoterapiat osoittautuivat tehokkaiksi monien tavallisten psykiatristen diagnoosiryhmien hoidoissa – esim. depressioissa, sosiaalisissa fobioissa ja persoonallisuushäiriöissä (Leichsenring et al. 2015).

Helsingin Psykoterapiatutkimuksen psykodynaamisten psykoterapiahoitojen seurantatutkimuksessa ahdistus- ja masennuspotilaiden lyhyiden ja pitkien psykoterapiahoitojen hoitotulokset olivat säilyneet hyvin seurantatutkimuksessa joka suoritettiin 10 vuotta hoitojen alkamisesta (Knekt et al. 2016). Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien potilaiden pitkäkestoisista hoidoista on myös selvää näyttöä, varsinkin mentalisaatiopsykoterapiaan perustuvan psykoterapian (esim. Bateman et al. 2008) sekä transferenssifokusoidun psykoterapian vaikuttavuudesta (esim. Clarkin et al. 2007).

Psykodynaamisten psykoterapiahoitojen ja esim. kognitiivis behavioraalisten psykoterapiahoitojen (KBT) vaikuttavuudessa ei ole yleensä havaittu merkittäviä eroja (esim. Steinert et al. 2017, Goodyer 2017).

Artikkeleita tuloksellisuudesta

Tuloksellisuutta on osoitettu mm. tutkimuksissa Shefler 2001, McCullough et al. 2003, Leichsenring et al. 2004, 2009, 2014, Milrod et al. 2007, Abbass et al. 2012, 2014, Knekt et al. 2010, Laaksonen 2014

Lapsia, nuoria ja heidän perheitään koskevia tutkimuksia, mm Muratori et al. 2003, 2005, Kronmuller et al. 2005, Milrod et al. 2013, Abbass et al. 2013, Göttken et al. 2014

Bateman, A. & Fonagy, P. (2008).8-year follow-up of patients treated for borderline personality disorder:

Mentalization-based treatment versus treatment as usual. American Journal of Psychiatry, 165, 631–638.

Clarkin, J. et al. (2007).Evaluating three treatments for borderline personality disorder: A multiwave study. American Journal of Psychiatry, 164, 922–928.

Goodyer, I. et al. (2016). Cognitive behavioural therapy and short-term psychoanalytical psychotherapy versus a brief psychosocial intervention in adolescents with unipolar major depressive disorder (IMPACT ): a multicentre, pragmatic, observer-blind, randomised controlled superiority trial.The Lancet Psychiatry, 0366(16), 1–11.

Knekt P. et al. (2016).The outcome of short- and long-term psychotherapy 10 years after start of treatment.Psychological Medicine, 46(6):1175-1188.

Leichsenring, F. et al. (2015). Psychodynamic therapy meets evidence-based medicine: a systematic review using updated criteria. The Lancet Psychiatry, 2(7):648-660.

Lilliengren P. (2018). Comprehensive compilation of randomized controlled trials (RCTs) involving psychodynamic treatments and interventions. www.researchgate.net

Steinert C. et al. (2017).Psychodynamic Therapy: As efficacious as other empirically supported treatments? A meta-analysis testing equivalence of outcomes. Am J Psychiatry, 174(10):943-953.

Abbass A. et al. (2013).Psychodynamic psychotherapy for children and adolescents: A meta-analysis of
short-term psychodynamic models. J Am Acad Ch & Adol Psych. 52(8):863-875.

Abbass, A. et a. (2014/Update of 2006).Short-term psychodynamic psychotherapies for common mental disorders.Cochrane Database of Systematic Reviews, 1;7:  Article No. CD004687. doi:10. 1002/14651858. CD004687.pub4.

Driessen et al. (2015). The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy for depression : A meta-analysis update. Clinical Psychology Review. 42:1-15.

Fonagy P. et al. (2019). Dynamic  interpersonal therapy for  moderate to severe  depression: A pilot randomized controlled and feasibility trial. Psychological Medicine, 14:1-10.

Leichsenring F et al. (2004). The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy in specific psychiatiic disorders. Arch Gen Psychiatry. 61:1208-1216.
Milrod et al. (2007). A randomized controlled clinical trial of psychoanalytic psychotherapy for panic disorder. Am J Psychiatry.164:265-272.

Artikkeleita ja kirjallisuutta menetelmästä

Abbass A (2015) Reaching through resistance, Advanced psychotherapy techniques. Seven Leaves Press. (www.reachingthroughresistance.com)

Abbass A (2016) The emergence of psychodynamic psychotherapy for treatment resistant patients : intensive short-term dynamic psychotherapy. Psychodynamic psychiatry 44(2):245-280. (www.researchgate.net)

Abbass A, Bechard D’A (2007) Bringing character changes with Davanloo’s Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy. AD HOC Bulletin of Short-Term Dynamic Psychotherapy 11 (2):26-40. (www.researchgate.net)

Abbass A,Town J M  (2013) Key clinical processes in intensive short-term psychotherapy. Psychotherapy 50:433-437. (www.reachingthroughresistance.com)

Bergsten K red. (2015) Affektfokuserad psykodynamisk terapi – Teori, empiri och praktik. Natur och Kultur.

Coughlin P (2016) Maximizing effectiveness in dynamic psychotherapy. Routledge.

Coughlin P, Katzman J W (2013) Intensive short-term dynamic psychotherapy. Guest editorial. Psychiatric Annals 43(11):486-489. (www.researchgate.net)

Eppel A (2018) Short-Term Psychodynamic Psychotherapy. Springer.
Frederickson J (2013) Co-creating change, Effective dynamic therapy techniques. Seven Leaves Press

Frederickson J et al. (2018) Dysregulated anxiety and dysregulated defenses : Toward an emotion regulation informed dynamic psychotherapy. Frontiers in psychology Vol 9 Article 2054:1-9. 8 (www.frontiersin.org)

Hesslow T (2019) Evidensläget för Intensive Short-Term Dynamic Psychotherapy (www.istdpsweden.se)

Katzman J, Coughlin P (2013) The role of Therapist Acticity in Psychodynamic Psychotherapy, Psychodynamic Psychotherapy, March 2013 (www.reachingthroughresistance.com)

Jaakkola L (2013) Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia – Turhan vähän Suomessa käytetty terapiamuoto. Psykoanalyyttinen psykoterapia, no 9.

Lemma A, Target M, Fonagy P (2011) Brief Dynamic Interpersonal Therapy, A clinician’s guide. Oxford University Press.

Lemma A, Target M, Fonagy P (2011) The development of a brief psychodynamic intervention (Dynamic Interpersonal Therapy) and its application to depression. Psychiatry Interpersonal & Biological Processes 74(1):41-48. (www.researchgate.net)

Malan D,Coughlin Della Selva P (2006) Lives transformed, A revolutionary method of dynamic psychotherapy. Karnac.London.

Mann James (1973) Time Limited Psychotherapy, Harward University Press

McCullough L et al. (2003) Treating affect phobia, A manual for short-term dynamic psychotherapy. Guilford Press. New York. (www.affectphobiatherapy.com)

Schroder T et al. (2015) Intensive Short-Term Dynamic psychotherapy. Originally published by University of Nottingham. (www.researchgate.net)

Shefler G (2001) Time-limited psychotherapy in practice. Routledge.London.

Ten Have-De Labije J, Neborsky R J  (2012) Mastering intensive short-term dynamic psychotherapy, A roadmap to the unconscious. Karnac.